Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon energiaa sivustosi lataaminen kuluttaa? Tai millainen on koko internetin hiilijalanjälki? Olen alkanut pohtia tätä aihetta, erityisesti mediassa esiin nousseen tekoälyn suuren energiankulutuksen myötä. Päätin ottaa selvää, varsinkin miten tietoisesti voin vaikuttaa, että hiilijalanjälki työssäni olisi pienempää.
Olen itsekin huomannut tekoälyn hyödylliseksi apuvälineeksi tekstien selkeyttämisessä, yksinkertaistamisessa ja tiedonhaussa. Tämänkin tekstin on Gemini kirjoittanut selkeämmin ja poistanut turhat jaarittelut, ja lisäsi myös ystävällisesti käyttämäni lähteet tekstin sisälle, yhdellä pyynnöllä. Korjailin toki omannäköiseksi.
Yksittäisen verkkosivun energiankulutus saattaa tuntua vähäiseltä, mutta kun otetaan huomioon miljoonat olemassa olevat sivustot, kokonaisvaikutus on merkittävä. Tietoa löytyi valtavasti, joten tiivistän tämän tosi pieneen ja enempi nettisivujen kautta.
Mitä verkkosivun hiilijalanjälki tarkoittaa?
Verkkosivun hiilijalanjälki viittaa kasvihuonekaasupäästöihin, jotka aiheutuvat sivuston käyttämisestä. Tähän sisältyy:
- Käyttäjän laitteen energiankulutus
- Tietoverkon energiankulutus datan siirtyessä palvelimelta käyttäjälle ja takaisin.
- Verkkosivut sijaitsevat palvelimilla, jotka kuluttavat sähköä ympäri vuorokauden.
Tarkkoja lukuja ei ole antaa nettisivujen kulutuksesta, koska en löytänyt, mutta internetin osuus maailman sähkönkulutuksesta on merkittävä, arviolta 6–10 %. (Lähde: EcoSend Blog) Datakeskukset, joissa palvelimet sijaitsevat, ovat suuria energiankuluttajia. Suomessa datakeskusten yhteenlaskettu kapasiteetti on merkittävä, joidenkin yksittäisten keskusten kuluttaessa kymmeniä megawatteja. Suomessa on arvioitu olevan noin 50 datakeskusta, joiden sähkötehontarve ylittää 500 kW (Valtioneuvosto). Ja lisää datakeskuksia suunnitellaan.
Internetin hiilijalanjälki on suurempi kuin lentoliikenteen. (Lähde: Sustainable Business Guide) Internetin osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 3,7 %, kun lentoliikenteen osuus on 2,4 %. Tämä johtuu valtavasta datamäärästä, jota internetissä siirretään jatkuvasti. Esimerkiksi videoiden suoratoisto tuottaa merkittävän osan internetin liikenteestä ja päästöistä. Some…
Miten suunnitella vastuullisempia verkkosivuja?
Miten yksittäinen sivuston tekijä voi tehdä ja onko sillä vaikutusta? Kyllä on, kun kaikki sitoutuvat tekemään sivustoistaan vähemmän kuluttavia, eikä tämä tarkoita edes isoa työtä. Kirjoitan nyt WordPress-sivuston kautta, mutta muillekin sivustoille sopii:
- Kevyt koodi, kevyet sivut, vähemmän lisäosia
- Oikean kokoiset kuvat sivustolle, niiden ja videoiden pakkaus ja tallennus sopivaan tallennusformaattiin, kuvat esim. webp-muodossa
- Videoiden automaattisen toiston estäminen
- Muutenkin kuvien ja videoiten harkittu käyttö
- Selaimen ja palvelimen välimuistin hyödyntäminen, jotta sivuja ei tarvitse ladata joka kerta uudelleen.
- Vihreä hosting eli palveluntarjoaja, joka käyttää uusiutuvaa energiaa. (Lähde: EcoFriendlyWeb)
- Selkeä rakenne, looginen sivusto ja käyttäjäystävällisyys tekevät sivusta helpomman ja nopeamman käyttää
- Minimalistinen design: Turhien elementtien ja animaatioiden välttäminen selkeyttää sivustoa ja vähentää sen lataamiseen tarvittavaa dataa.
- Saavutettavuus ja esteettömyys parantavat sivun käyttökokemusta
- Eli hyvä perushakukoneoptimointi (SEO) tekee sivuista nopeat ja helpot käyttää ja kuluttaa näin vähempi
Näillä pääsee hyvin alkuun.
Tekoälyn energiankulutus sisällöntuotannossa
Ja koska itse käytän tekoälyä jonkin verran, otin selvää miten voin parantaa kulutustani. Tekoälyn käyttö tiedonhaussa ja tekstinluonnissa on yleistynyt, mutta on hyvä tiedostaa senkin energiankulutus. Suurten kielimallien kouluttaminen ja käyttö vaatii merkittäviä laskentaresursseja ja siten energiaa.
Miten käyttää tekoälyä energiatehokkaammin:
- Kysymysten ja ohjeiden (promptien) muotoileminen mahdollisimman selkeästi ja ytimekkäästi, jotta tekoäly ei joudu suorittamaan tarpeettomia laskutoimituksia.
- Loputtomien uudelleenmuotoilujen välttäminen ja vain tarvittavien muutosten pyytäminen.
- Tekoälyn käyttö apuna, ei korvaajana: tekoälyn hyödyntäminen tiedonhaussa ja luonnostelussa, mutta viimeistely ja muokkaus sisältöön itse. Pitkät ja monimutkaiset tekoälytekstit kuluttaa enemmän. Ja tietenkin tarkistaa tiedot mitä käyttää, lähteet.
- Jos mahdollista, kannattaa harkita kevyempiä, paikallisesti toimivia tekoälymalleja yksinkertaisiin tehtäviin, esim. yksinkertaiset tekstinmuokkaustyökalut, joissa osa tekoälytoiminnoista tapahtuu laitteella
Siis mitä? Vielä hiilikädenjälkikin!
Hiilikädenjälki on positiivinen asia ja hyvä muistaa myös. Siinä missä hiilijalanjälki kuvaa toimintamme negatiivisia ympäristövaikutuksia eli aiheuttamiamme päästöjä, hiilikädenjälki tarkoittaa niitä positiivisia vaikutuksia, joita toimillamme saamme aikaan ilmaston hyväksi. Esimerkiksi tekemällä kevyitä verkkosivuja sekä selkeitä somepohjia coin auttaa asiakkaitani pienentämään heidän omaa digitaalista hiilijalanjälkeään. Ainakin nyt teen sen tietoisemmin. Jokainen pieni askel kohti kestävämpää toimintaa on osa positiivista hiilikädenjälkeä. Ihan pienilläkin teoilla on vaikutusta.
Yhteenveto
Nettisivuja on siis miljoonia, sähköpostiosoitteita miljardeja, somealustat videoineen tosi kuluttavia, tekoälyn käyttö vain lisääntyy, samoin datakeskusten määrä. Lisäksi kaikki laitteet, jotka käyttävät internetiä, niiden valmistus ja elinkaari kuluttavat. Vaikea laskea tuosta tarkasti mitä itse nettisivut kuluttavat, mutta internetin kulutus on valtava. Omaa kulutusta voi parantaa mm. optimoimalla sivuja, käyttämällä tekoälyä harkiten ja valitsemalla toimivammat somealustat yritykselle. Ei kuulosta kovin isolta teolta, mutta vaikutus voi olla iso jos kaikki tekisivät saman yhdessä.
Rationaalinen läsnäolo verkossa, esimerkiksi optimoitu verkkosivusto ja harkitut somekanavat, voivat olla ympäristöystävällisempi ja resurssitehokkaampi lähestymistapa.
Katso tästä oma sivusi hiilijalanjälki: Website Carbon Calculator
Lähteitä ja lisätietoja:
- https://www.sitra.fi
- https://sustainable-business.guide/2022/10/06/the-surprising-carbon-footprint-of-the-internet/#:~:text=global%20greenhouse%20emissions-,It%20is%20estimated%20that%20the%20carbon%20footprint%20of%20our%20gadgets,double%20by%202025(2).
- https://ecosend.io/blog/does-using-the-internet-increase-your-carbon-footprint
- https://ecofriendlyweb.org
- https://theshiftproject.org
- https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tekoalytutkijat-varoittavat-olemme-vaaralla-tiella/55515e7c-3e39-4bce-99d8-8082774cc1ba
- https://www.vttresearch.com/fi/toimialat/tietoliikenne